Honkasuo Helsinki 2012
Helsingin ekotehokkaan kaupunkikylän käynnistyminen on noin vuoden arvioitua aikataulua jäljessä, mikä johtuu Helsingin kaupungin kaavoitustoimiston resurssipulasta. Tämänhetkisen aikataulun mukaan rakentaminen alkanee vuonna 2013.
Pajakkakoski
Suunnitelma
Tontille on sijoitettu viisi rintamamiestalon perinnettä modernisti jatkavaa kaksikerroksista kaupunkipientaloa. (Kerrosala 750 m², mahdollisesti tarvittava VSS-tila ostetaan naapuririvitalosta.)
Rakennusten murrettu harjakatto ja suuntaaminen etelään mahdollistaa tehokkaan aurinkokeräimien käytön. Lännen puoleisten piha-alueelle suuntautuvien ikkunoiden haittalämpömäärää taas vaimennetaan lehtipuuistutuksin sekä ikkunoien siirtoritilöillä ja terassin katoksella (talviaikainen passiivinen aurinkoenergia voidaan hyödyntää). Itäpuolen sisäänkäyntipihalla parveke muodostaa katoksen pääsisäänkäynnille.
4-5 H+K+S 128 m²:n asunnon sisätilat muodostuvat alakerran OH-RT-KT-tilasarjasta sekä toisen kerroksen makuuhuoneista, yläaulasta ja saunaosastosta. Alakertaan sijoittuvat lisäksi WC- ja kodinhoitotila (josta ulkoyhteys) sekä erillinen tekninen tila. Olohuoneen korkean tilan yläosan lämpöä voidaan ilmalämpöjärjestelmän lisäksi säädellä toisen kerroksen lasiseinällä ja -ovella. Piha-alueella on oleskelun ja sisäänkäynnin lisäksi tilavaraus pienelle hyötypuutarhalle ja kompostorille.
Rakenne ja tekniikka
Rakennusten kantava runko on 95 mm paksuista suomalaista massiivipuuta. Se muodostaa talon sisävaipan, väliseinät ja välipohjan.
Vaipan ulkopuolelle rakennetaan eristyskerrokset ja ulkoverhous omana elementtinään. Ulkoverhouksena ehdotuksessa on kuusipaneeli. Rakenne mahdollistaa muitakin ulkoverhousvaihtoehtoja. Eristyspaksuudet on ehdotuksessa passiivitalon vaatimukset täyttäviä, mutta voidaan valita rakennuspaikan ja tarpeen mukaan.
Talot varustetaan huonekohtaisesti säädettävällä ilmanvaihtolämmityksellä. Puhallettavaa ilmaa lämmitetään tarpeen mukaan vesikiertoisilla pattereilla. Lämpöenergia saadaan maakeräysputkistosta, vesikiertoisesta takasta ja aurinkopaneeleista. Jos osoittautuu edulliseksi liittyä kaukolämpöverkkoon, käytetään aurinkokeräimillä saatava energia esimerkiksi kaupunkiliikenteessä. Maakeräysputkistoa voidaan käyttää kesäaikana talon viilentämiseen.
Kurttu
Arkkitehtoniset ja toiminnalliset ratkaisut
Kytkettyjen pientalojen tontille rakennetaan 10 asuntoa kahteen kerrokseen. Asuntokohtaista vaihtelua ja yksilöllisyyttä luodaan jäsentämällä kaartuvan rakennuksen julkisivu säteen suuntaisiin lohkoihin, jotka muodostavat puuverhousta, sisäänkäyntejä ja ulko-oleskelutiloja suojaavat katokset asunnon molemmille puolille. Katokset mitoitetaan siten, että ne tarjoavat riittävän varjostuksen sisätilojen kesäaikaisen ylilämpenemisen estämiseksi. Lohkojen sivut toimivat kattokannattimina. Yläpohjan ja ulkoseinien elementointi vastaa julkisivujäsentelyä.
Keskeiset arkkitehtoniset tavoitteet ovat katujulkisivun vaihteleveuus ja hallittu moni-ilmeisyys sekä monikäyttöiset, helposti kalustettavat kuistitilat asuntopihan puolella. Tavoitteena on pitää rakennuksen lämmöneristetty ulkovaippa kompaktina, mutta jäsentää julkisivua lämmöneristämättömillä rakenteilla moni-ilmeiseksi.
Tekniset ratkaisut
Rakennus toteutetaan puulevyrakenteisista, esivalmistetuista elementeistä. Oleskelutiloista pihalle suunnatut ikkunat toteutetaan kiinteästi runkoon lasitetuilla 4K-lasielementeillä sekä tuuletusluukuilla, joilla saavutetaan parhaita ikkunoita parempi lämmöneristävyys kustannustehokkaasti.
Asunnot varustetaan huoneistokohtaisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä, jossa on tehokas lämmön talteenotto (vuosihyötysuhde n. 80 %). Märkätilat toteutetaan esivalmistettuina tilaelementteinä, joissa on lattialämmitys. Kadun puolella maanpinta kivetään ja rakennetaan korotettuna siten, että kaikkiin asuntoihin on esteetön pääsy. Asuntojen lattiakorot on suunniteltu maanpinnan nykyistä korkeusvaihtelua vastaavaksi.
Ekotehokkuus
Rakennus on suunniteltu täyttämään suomalaisen passiivitalon kriteerit. Helsingissä tämä tarkoittaa seuraavaa kolmea kriteeriä:
- tilojen lämmitysenergiantarve max. 20 kWh/m²a
- kokonaisprimäärienergiantarve max. 130 kWh/m²a
- ilmavuotoluku n50 max. 0.6 1/h
Pinta-alana käytetään bruttoalaa.
Suunnitelmasta laaditun energia- ja sisäilmastosimulaation mukaan tilojen lämmitysenergiantarve on kokonaisuudessaan 16204 kWh/a (ilman väestösuojaa). Bruttoalalle (1038 brm² ilman väestösuojaa) jaettuna tilojen lämmitystarve on n. 15.6 kWh/m²a, joten passiivitalon kriteerit ovat täyttymässä.
Alustavan suunnitelman energiasimulaatio on toteutettu IDA Indoor Climate and Energy -simulaatiotyökalulla käyttäen SRakMK D5:n mukaisia lähtötietoja ja Helsingin säätietoja (säädata 1979). Simulaatiotulosten mukaan rakennuksen lämmityskausi alkaa lokakuussa ja päättyy huhtikuussa.
Mahdollisimman pientä hiilinjalanjälkeä tavoitellaan puupohjaisten materiaalien systemaattisella käytöllä. Jätehuollon ekotehokkuuteen pyritään jätteen syntymistä estämällä (materiaalien uudelleenkäyttöohjeet) sekä lajittelulla kuuteen eri jätejakeeseen.
Rakennuksen katolle sijoitetaan pystyakselilla toimivia tuuliturbiineja, joilla tuotetaan koko rakennuksen kellaritilojen, yhteisen jätekatoksen ja ulkotilojen valaistuksen tarvitsema sähkö. Yhteis- ja ulkotilojen valaistus muodostaa oman, erillisen sähköjärjestelmänsä. Tuuliturbiinien tuottama sähkö varastoidaan kellarikerrokseen sijoitettaviin akkuihin. Turbiinien määrä mitoitetaan energiantarvetta vastaavaksi ehdotuksen jatkokehittelyn aikana.
Vesivaraajan ja vesikiertoisen lattialämmityksen lämmitysenergia tuotetaan huoneistokohtaisilla ilmavesi-lämpöpumpuilla.
Materiaalivalinnat
Rakennuksen kantavarunko on monikerroksista massiivipuulevyä (cross-laminated timber). Tavoitteena on tuottaa massiivipuulevyrunko Suomessa. Kantava puulevy jää sisätiloissa näkyväksi pintamateriaaliksi, ja sitä käytetään myös katettujen kuistien pintamateriaalina ulkotiloissa. Asennustila sähköjohdotuksille työstetään levyyn ja ilmansulkupaperi asennetaan levyn ulkopintaan. Ilmansulkupaperin ulkopuolelle asennetaan selluloosapohjainen levylämmöneriste sekä runko mitallistetusta sahatavarasta. Simulaatiotulosten perusteella ulkoseinärakenteen lämmöneristävyys voi olla heikompi kuin laskennassa oletusarvona käytetty 0.11 W/m²K ja yläpohjan lämmöneristävyys voi olla heikompi kuin oletusarvona käytetty 0.08 W/m²K. Rakennuksen alapohjarakenne on maanvarainen teräsbetonilaatta.
Ensimmäisestä kerroksesta pihamaalle suuntautuvat ikkunat toteutetaan kiinteästi runkoon lasitettuina 4K-lasielementteinä, joissa on Argon-kaasutäyte ja selektiivikalvot jokaisessa lasissa. Tuuletus järjestetään puurakenteisilla tuuletusluukuilla, joissa on vakuumieriste. Muut ikkunat ovat avattavia, kaksipuitteisia puuikkunoita, joiden U-arvo 0.66 W/m²K. Ulko-ovet ovat puurakenteisia, ikkunattomia ulko-ovia, joissa on vakuumieriste.
Katosten suojaamat pitkät julkisivut ovat kuultokäsiteltyä massiivipuuta. Värisävy vaihtelee huoneistoittain. Kuistirakenteiden ulkopintojen ja rakennuksen päätyjen materiaali on maalattu kuitusementtilevy, joka leikataan kolmeen eri leveyteen (100 mm, 200 mm ja 300 mm) ja asennetaan vaihtelevassa järjestyksessä vaakasuuntaan 10 mm raoilla ja ruuvikiinnityksellä.
Asuntojakauma ja pinta-alatiedot
asunnot
3 kpl 2H+K+S 65.5 asm² 71.0 kem²
5 kpl 3H+K+S 93.5 asm² 102 kem²
2 kpl 4H+K+S 113 asm² 120 kem²
yhteensä 998 kem²
väestösuoja, sijoitetaan kellarikerrokseen, bruttoala n. 37 brm²
tekninen tila, sijoitetaan kellarikerrokseen, bruttoala n. 20 brm²
ulkoväinevarastot, asuntojen sisäänkäynnin yhteydessä, bruttoala n. 40 brm²
talovarasto, jätekatoksen yhteydessä, bruttoala n. 5 m2
rakennusoikeutta käytetään yht. n. 998 kem²
bruttoala yht. 1035 brm² + varastotilat n. 102 brm²
Väestösuoja
Väestösuoja on mitoitettu seuraavasti:
suojatila 20 m²
sulkuteltta 2.5 m²
käymälät 2 kpl
IV-laitteet 1 kpl
bruttoala n. 37 brm²
Väestösuoja rakennetaan kellarikerrokseen rakennuksen koillispäätyyn. Normaalikäytössä tila toimii huoneistokohtaisina irtaimistovarastoina.
Väestösuojan osalta erillispientalojen tontit tukeutuvat kytkettyjen pientalojen VSS:ään. Tarkoituksena on osoittaa erillispientaloyhtiöille VSS- osuus kytkettyjen pientalojen VSS:stä. Erillispientalojen väestönsuojaosuuden mitoituksessa käytetään henkilömäärämitoitusta.
Autopaikoitus
10 ap tontin koillispäätyyn sijoittuvassa avoimessa autosuojassa. Lisäksi asukkaille järjestetään kadunvarsipaikoitusta tarvittaessa.
Muuta
Suunnitelmaa jatkokehitetään erityisesti ikkuna-aukotuksen mitoituksen suhteen analysoimalla sisätilojen ylilämpenemistä, passiivista aurinkoenergian hyödyntämistä ja luonnovalon saantia sisätiloihin. Suurimmasta asuntotyypistä laaditaan sivuasunnolla varustettu versio. Sadeveden keräämistä hyötykäyttöön sekä aurinkoenergian aktiivista hyödyntämistä selvitetään. Kilpailuehdotuksen tekijä on kiinnostunut varaamaan tonttiryhmät seuraavassa järjestyksessä: nro 5,1 ja 4. Kilpailutiimin toteuttajtaho on valmis neuvottelemaan hitas-tuotannosta.
